Isännöintiala on Suomessa kasvava ja kehittyvä sektori, joka tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia ja uramahdollisuuksia. Tämä artikkeli käsittelee, mitä isännöintiala on, millaisia tehtäviä siihen kuuluu, sekä millaisia taitoja ja koulutusta tarvitaan menestyäkseen tällä alalla. Olitpa kiinnostunut aloittamaan uran isännöintialalla tai kehittämään nykyistä uraasi, tämä artikkeli tarjoaa hyödyllistä tietoa ja näkemyksiä.
Isännöintiala kattaa kaikki tehtävät, jotka liittyvät taloyhtiöiden ja kiinteistöjen hallintaan ja ylläpitoon. Isännöitsijät toimivat usein siltana asukkaiden, kiinteistön omistajien ja palveluntarjoajien välillä, varmistaen, että kaikki kiinteistön hoitoon liittyvät toimenpiteet suoritetaan tehokkaasti ja asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioiden.
Isännöintialalle pääsyyn on useita reittejä, ja ala tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista taustoista tuleville henkilöille. Suomessa yleisiä koulutuksia ovat esimerkiksi isännöinnin ammattitutkinto (IAT) ja isännöinnin erikoisammattitutkinto (IEAT), jotka tarjoavat erinomaiset valmiudet alalle.
Monilla isännöitsijöillä on myös taustaa kaupallisessa tai teknisessä koulutuksessa, kuten liiketalouden, rakennustekniikan tai kiinteistöhallinnan parissa.
Menestyminen isännöintialalla vaatii monipuolista osaamista ja taitoja. Tässä muutamia keskeisiä taitoja, joita isännöitsijältä odotetaan:
Isännöintiala tarjoaa monia etuja niille, jotka ovat kiinnostuneita kiinteistönhoidosta ja asiakaspalvelusta. Ala on jatkuvasti kehittyvä ja tarjoaa monia mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi työ on monipuolista ja vaihtelevaa, ja siinä pääsee usein tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.
Työllisyystilanne alalla on hyvä, ja isännöitsijöiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, erityisesti kaupunkialueilla, joissa on paljon asuin- ja liikekiinteistöjä. Lisäksi isännöitsijän työ voi olla erittäin palkitsevaa, sillä siinä pääsee vaikuttamaan ihmisten arkeen ja asuinympäristöön positiivisesti.
Yhteenveto
Työskentely isännöintialalla tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita. Ala vaatii monipuolista osaamista talouden, tekniikan ja asiakaspalvelun parissa, mutta tarjoaa vastapainoksi mielenkiintoisia ja vaihtelevia työtehtäviä. Mikäli olet kiinnostunut kiinteistönhallinnasta ja haluat työskennellä ihmisten parissa, isännöintiala voi olla oikea valinta sinulle.
Isännöitsijän ura tarjoaa monipuolisen ja kehittyvän työympäristön, jossa pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja vaikuttamaan asukkaiden ja kiinteistön omistajien arkeen positiivisesti.
Onko sinulla palava halu olla mukana luomassa toimivia ja viihtyisiä asuinympäristöjä? Jos vastasit kyllä, kokeile olisitko oikea henkilö Oivalle!
Isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että kiinteistöjen hallinta toimii sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Tässä artikkelissa käymme läpi isännöitsijän työtehtäviä ja vastuullisia rooleja kiinteistöhallinnassa.
Isännöitsijän työpäivä koostuu vaihtelevista tehtävistä, jotka voivat vaihdella päivittäisistä rutiineista kiireellisiin ongelmatilanteisiin. Alla on keskeisiä työtehtäviä, joita isännöitsijä hoitaa päivittäin:
1. Taloushallinto ja budjetointi
Isännöitsijä vastaa usein taloyhtiön tai kiinteistön taloushallinnosta. Tämä sisältää budjetoinnin, tilinpäätösten valmistelun ja talouden seurannan. Taloudellisten asioiden hoitaminen vaatii tarkkuutta ja kykyä analysoida taloustilannetta pitkällä aikavälillä. Budjetin lisäksi isännöitsijä saattaa hoitaa myös laskutusta ja maksuliikennettä.
2. Kunnossapidon hallinta
Kunnossapito on yksi tärkeimmistä isännöitsijän työtehtävistä ja vastuualueista. Kiinteistön kunnossapitoon liittyy sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia toimenpiteitä, kuten huolto-ohjelman suunnittelu ja toteutus, teknisten järjestelmien tarkastukset ja tarvittavien korjausten koordinointi. Isännöitsijän tulee olla yhteydessä kiinteistönhoitajiin ja urakoitsijoihin varmistaakseen, että kiinteistön kaikki osat ovat toimivia ja turvallisia.
3. Asiakaspalvelu ja asukastiedottaminen
Isännöitsijä on usein taloyhtiön ja sen asukkaiden tai vuokralaisten ensimmäinen yhteyshenkilö. Hän käsittelee asukkaiden kysymyksiä, palautteita ja mahdollisia reklamaatioita. Asiakaspalvelutaidot ovat välttämättömiä, sillä isännöitsijä toimii välittäjänä asukkaiden ja taloyhtiön hallituksen välillä. Hyvä tiedottaminen on olennainen osa asukkaiden tyytyväisyyden varmistamista.
4. Kokoukset ja päätöksenteko
Isännöitsijän työtehtävänä ja vastuulla on myös kokousten järjestäminen ja päätöksenteon valmistelu taloyhtiön hallituksen kanssa. Tämä voi sisältää yhtiökokouksia, hallituksen kokouksia ja erilaisia työryhmätapaamisia. Isännöitsijän on oltava hyvin perillä taloyhtiön asioista, jotta hän voi auttaa hallitusta tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.
5. Lainsäädännön seuranta
Kiinteistöhallintaan liittyy monia lakeja ja määräyksiä, joita isännöitsijän on noudatettava. Asunto-osakeyhtiölaki ja erilaiset rakennusmääräykset kuuluvat isännöitsijän tehtäviin ja päivittäiseen työnkuvaan. Isännöitsijän on varmistettava, että kiinteistö toimii lain ja säädösten mukaisesti, sekä tiedotettava hallitusta ja asukkaita muutoksista.
Isännöitsijän vastuullinen rooli tarkoittaa myös sitä, että hänen on kyettävä hallitsemaan kokonaisuuksia ja tekemään oikea-aikaisia ratkaisuja.
Seuraavaksi listattuna muutamia keskeisiä vastuullisia tehtäviä, jotka isännöitsijän tulee hallita kiinteistöhallinnan kokonaisuudessa.
1. Taloyhtiön kehittäminen ja suunnittelu
Pitkän aikavälin suunnittelu ja kiinteistön kehittäminen ovat tärkeitä osia isännöitsijän työssä. Tämä sisältää esimerkiksi korjaus- ja perusparannussuunnitelmien laatimisen ja niiden aikataulutuksen. Isännöitsijän tulee varmistaa, että taloyhtiön kehitys on kestävää ja taloudellisesti järkevää, ottaen huomioon kiinteistön arvon ja asukkaiden tarpeet.
2. Riskienhallinta
Riskienhallinta on kriittinen osa kiinteistönhallintaa. Isännöitsijä on vastuussa kiinteistön turvallisuudesta ja riskien ennakoimisesta, kuten vesivahinkojen, tulipalojen ja muiden vahinkojen ehkäisemisestä. Riskienhallinta voi sisältää vakuutusten päivittämistä, turvatarkastuksia ja turvallisuussuunnitelmien laatimista.
3. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa
Isännöitsijä tekee tiivistä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, kuten taloyhtiön hallituksen, kiinteistönhuoltajien, urakoitsijoiden ja viranomaisten. Hyvät yhteistyö- ja neuvottelutaidot ovat välttämättömiä, sillä isännöitsijän on pystyttävä koordinoimaan kaikkien sidosryhmien toimintaa sujuvasti ja tehokkaasti.
4. Kestävä kehitys ja energiatehokkuus
Nykyään isännöitsijältä odotetaan myös perehtyneisyyttä kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Tämä voi sisältää energiatehokkuusratkaisujen käyttöönottoa, kuten aurinkopaneelien asennusta tai lämmitysratkaisujen optimointia. Isännöitsijän vastuulla on huolehtia siitä, että kiinteistö toimii mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Yhteenveto
Isännöitsijän tehtävä on monipuolinen kokonaisuus, joka vaatii taitoa hallita useita tehtäviä samanaikaisesti. Taloushallinto, asiakaspalvelu, kunnossapidon hallinta ja lainsäädännön noudattaminen ovat vain osa isännöitsijän työstä. Lisäksi isännöitsijän vastuullinen rooli taloyhtiön pitkän aikavälin kehittämisessä, riskienhallinnassa ja energiatehokkuuden parantamisessa tekee tästä ammatista monipuolisen ja haastavan.
Isännöitsijän työ kiinteistöhallinnassa vaatii vahvaa ammattitaitoa ja hyviä vuorovaikutustaitoja, mutta tarjoaa myös mielenkiintoisen ja dynaamisen uran, jossa jokainen päivä tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia.
Onko sinulla palava halu olla mukana luomassa toimivia ja viihtyisiä asuinympäristöjä? Jos vastasit kyllä, kokeile olisitko oikea henkilö Oivalle!
Rahanpesulain tavoitteena on ehkäistä rikollista toimintaa ja varmistaa, että yritykset tuntevat asiakkaansa riittävän tarkasti. Isännöintialalla tämä tarkoittaa mm. hallituksen jäsenten henkilöllisyyden todentamista, tietojen päivittämistä sekä säännöllistä pakotelistojen tarkastamista. Vaikka uudet velvoitteet lisäävät työtä, niiden tarkoituksena on tehdä taloyhtiöiden toiminnasta entistä turvallisempaa ja läpinäkyvämpää.
Tässä artikkelissa kerromme, mitä rahanpesulain vaatimukset tarkoittavat taloyhtiöille ja kuinka ne vaikuttavat hallituksen jäseniin.
KYC (Know Your Customer) eli asiakkaan tuntemisprosessi on keskeinen osa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä. KYC:n avulla varmistetaan, että yritykset tuntevat asiakkaansa ja heidän taustansa riittävän tarkasti, jotta epäilyttävästä toiminnasta voidaan ilmoittaa viranomaisille.
Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta erityisesti aloilla, kuten isännöinnissä, jossa taloudelliset toiminnot ovat merkittävässä roolissa.
Isännöinnissä KYC-prosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiöiden hallituksen jäsenet tunnistetaan ja heidän tietonsa pidetään ajan tasalla koko asiakassuhteen ajan. Tämä prosessi auttaa estämään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, ja se on nyt osa isännöinnin lakisääteisiä velvoitteita.
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) asettaa isännöintiyrityksille uusia velvoitteita, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallituksiin. Lain tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja estää rikollista toimintaa.
Keskeiset uudet velvoitteet:
PEP-kyselyt (Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö):
Vuosittain hallituksen jäsenille lähetetään kysely, jossa selvitetään mahdolliset poliittiset vaikutussuhteet. Tämä koskee henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet merkittävissä poliittisissa tehtävissä kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä heidän läheisiään.
Asiakkaan tunteminen:
Isännöinnin on tunnistettava ja todistettava hallituksen jäsenten henkilöllisyys sekä ylläpidettävä näitä tietoja koko asiakassuhteen ajan.
Pakotelistojen tarkastaminen:
Hallituksen jäsenet tarkistetaan viikoittain viranomaisten julkaisemilta pakote- ja jäädytyslistoilta.
Taloyhtiöiden hallituksen jäsenille muutos näkyy pääasiassa vuosittaisina kyselyinä, joissa heidän tulee vahvistaa henkilötietonsa ja vastata PEP-kyselyihin. Lisäksi mahdolliset hallituksen kokoonpanomuutokset edellyttävät tietojen päivittämistä.
On tärkeää vastata kyselyihin ajoissa, jotta lakisääteiset velvoitteet voidaan hoitaa ja taloyhtiön toiminta pysyy sujuvana.
Rahanpesulain velvoitteet lisäävät taloyhtiöiden turvallisuutta ja vähentävät väärinkäytösten riskiä. KYC-prosessi ja pakotelistojen tarkastaminen auttavat varmistamaan, että taloyhtiöiden toiminta on läpinäkyvää ja lain mukaista. Vaikka muutokset tuovat mukanaan lisätyötä, niiden tarkoituksena on suojella kaikkien osapuolten etua ja varmistaa vastuullinen isännöinti.
1. Vastaathan hallituksen jäsenille lähetettäviin kyselyihin ajoissa.
2. Pidä henkilötiedot ajan tasalla.
3. Huolehdi, että hallitus on tietoinen lakisääteisistä velvoitteista ja niiden merkityksestä.
Näillä toimilla varmistamme, että taloyhtiösi asiat hoidetaan turvallisesti ja vastuullisesti. Jos sinulla on kysyttävää, olemme täällä auttamassa!
Tähän dokumenttiin olemme keränneet tiivistetysti hyvään taloyhtiöelämään johtavan hallitustyöskentelyn käytännön asioita. Muista olla aktiivinen, kysyä vinkkejä pidempään hallitustehtävissä olleilta ja perehtyä oman yhtiösi olemassa oleviin sopimuksiin, käytäntöihin ja toimintatapoihin.
Jokainen taloyhtiö on omanlaisensa yksilö. Sinulla on nyt oiva mahdollisuus olla mukana rakentamassa teidän taloyhtiönne arjesta oivallisen sujuvaa ja mutkatonta!
Asunto-osakeyhtiön tunnusmerkkeihin kuuluu – ja tavallisesta osakeyhtiöstä sen erottaa – se, että yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukseksi määritellään jonkin rakennuksen tai sen osan omistaminen ja hallinta. Vähintään puolet pinta-alasta on oltava määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Yhtiön jokainen osake tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa tai muuta kiinteistön osaa. Asunto-osakeyhtiön tehtävänä on huolehtia sen hallinnassa olevista tiloista.
Taloyhtiön osakkaat pääsevät vaikuttamaan taloyhtiönsä asioihin yhtiökokouksessa, joka on asunto-osakeyhtiön ylin toimielin. Osakkaat muun muassa valitsevat hallituksen sekä tilin- tai toiminnantarkastajan, jonka tehtävänä on valvoa kirjanpitoa ja hallintoa. Yhtiökokouksessa myös hyväksytään taloyhtiön tilinpäätös sekä päätetään yhtiövastikkeista.
Taloyhtiön käytännön asioita johtaa yhtiökokouksen valitsema hallitus. Lain mukaan taloyhtiöllä on aina oltava hallitus. Ellei yhtiöjärjestys muuta määrää, jäseniä valitaan yleensä 3–5. Jos hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme jäsentä, on valittava vähintään yksi varajäsen.
Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta. Tehtäviin kuuluvat muun muassa kiinteistöjen ja rakennusten pidon ja muun toiminnan järjestäminen, kirjanpidon ja varainhoidon valvonta, isännöitsijän valinta ja hänen toimiensa valvonta sekä muut hallitukselle nimenomaisesti määritellyt tehtävät. Hyvä on muistaa, että hallituksessa olet aina kaikkien osakkaiden edustaja, ja lain mukaisesti taloyhtiössä kaikkia osakkaita on kohdeltava tasavertaisesti.
Hallitustyö on pitkälti yhteistyötä eri tahojen – kuten muiden osakkaiden ja hallitusjäsenten, vuokralaisten, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja taloyhtiön avuksi palkattujen asiantuntijoiden – kanssa. Eri osapuolten roolien sisäistäminen ja työnjaon ymmärtäminen on hallitustehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta oleellista.
Yksi hallituksen tärkeimmistä – ellei tärkein – tehtävä on isännöitsijän valinta. Hallitus valitsee isännöitsijän, joka käytännössä on taloyhtiön operatiivinen toimitusjohtaja ja hallituksen päätösten toimeenpanija. Hän vastaa taloyhtiön päivittäisestä hallinnosta ja arjen toiminnoista hallituksen ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa hallitus vastaa myös sännöitsijän erottamisesta tai vaihta- misesta.
Tärkeimmät hallituksen toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat yhtiöjärjestys ja asunto-osake- yhtiölaki. Näiden lisäksi hallitus toimii hyvän hallintotavan ja yhtiökokouksessa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Ihan kaikesta hallitus ei voi yksin päättää. Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka ovat
Poikkeuksena ovat kiireelliset toimenpiteet, joissa odottamisesta aiheutuisi olennaista haittaa, kuten vaikkapa vesivuodon korjaaminen. Kiireellisiä toimia vaativissa toimenpiteissä on suositeltavaa, että hallitus tilanteen rauettua antaa asiasta kirjallisen ilmoituksen osakkeenomistajille.
Hallitus järjestäytyy tyypillisesti heti valinnasta päättäneen yhtiökokouksen jälkeen. Jos puheenjohtajaa ei ole valittu yhtiökokouksessa, hallitus tekee valinnan keskuudessaan. Samalla sovitaan kokoontumisten pelisäännöt eli kokousten määrä ja aikataulut, koolle kutsumisen aika ja tapa sekä kokousten pitotapa (perinteinen, sähköinen vai hybridi). Hallituksen toimintaa ohjaamaan on hyvä laatia hallituksen vuosikello.
Hallituksen koollekutsuminen on puheenjohtajan vastuulla. Hän sopii aikatauluista isännöitsijän kanssa. Isännöitsijä huolehtii yleensä kutsuista ja muista käytännön järjestelyistä. Kutsut toimitetaan yleensä vähintään viikkoa ennen kokousta.
Jos tarvetta ilmenee, myös yksittäinen hallituksen jäsen tai isännöitsijä voivat vaatia hallitusta kokoontumaan. Kaikille hallituksen jäsenille on varattava mahdollisuus osallistua hallituksen kokouksiin, joten hallituksen jäsenenä sinulla on aina oikeus olla kokouksissa läsnä. Läsnäolo-oikeus on kuitenkin henkilökohtainen eli asiamies ei voi edustaa sinua kokouksessa. Poikkeuksellisesti hallitus voi sallia avustajan käytön tai antaa ulkopuoliselle läsnäolo-oikeuden. Useimmiten tämä tulee kyseeseen esimerkiksi käytettäessä asiantuntijoita, esimerkiksi rakennuttajakonsulttia tai asianajajaa.
Ensimmäiseksi sinun uutena hallitusjäsenenä kannattaa varmistaa tai jopa vaatia, että hallitus nimeää keskuudestaan sinulle perehdyttäjän, jo pidempään hallituksessa toimineen mentorin. Hänen avullaan ja tuellaan voit lähteä tutustumaan hallituksen työhön. Aivan ensimmäiseksi kannattaa kaivaa esille talokohtainen yhtiöjärjestys. Se on eräänlainen taloyhtiön ”sisäinen laki”, joka sitoo kaikki yhtiön osakkaita ja hallintoelimiä. Yhtiöjärjestys rekisteröidään Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joten siihen kirjattu on voimassa, kunnes mahdolliset muutokset on rekisteröity.
Jos yhtiöllesi on laadittu järjestysmääräykset, tutustu myös niihin. Samalla on hyvä varmistaa, milloin järjestysmääräykset on laadittu ja milloin viimeksi niitä on päivitetty.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet valituista jäsenistä. Päätöksiä tehdessä kullakin läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä on käytettävissään yksi ääni. Jos asiasta äänestetään, valtaosa päätöksistä tehdään enemmistöpäätöksinä. Ts. valituksi tulee ehdotus, jota enemmän kuin puolet jäsenistä kannattaa. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan kanta ratkaisee. Poikkeuksena on puheenjohtajan valinta. Vaalissa äänten mennessä tasan, valinta ratkaistaan arvalla.
Hallituksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, johon kirjataan päätökset, äänestykset ja mahdolliset eriävät mielipiteet. Laki antaa sinulle oikeuden kirjauttaa pöytäkirjaan enemmistön kannasta eriävä mielipide, mutta sinun on muistettava esittää vaatimus kokouksessa. Jälkikäteen ei ole mahdollista lisätä eriävää kantaa pöytäkirjaan.
Pöytäkirja on allekirjoitettava yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti. Allekirjoittajina on oltava vähintään kokouksen puheenjohtaja sekä yksi paikalla ollut hallituksen jäsen tai vaihtoehtoisesti isännöitsijä. Pöytäkirja on säilytettävä koko yhtiön olemassaolon ajan.
Jotta pystyt osallistumaan päätöksentekoon ja muodostamaan oman kantasi päätettävistä asioista, sinulla on oikeus saada tietoosi hallitustehtävän hoitamisessa tarvittavat tiedot. Viime kädessä hallitus päättää, mitä tietoja se tarvitsee.
Oiva haluaa olla isännöintialan uudistumisen suunnannäyttäjä. Sen vuoksi toimintamme perustuu ennen kaikkea läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Käytettävissäsi on useita nykyaikaisia työkaluja, joilla voit seurata oman taloyhtiösi asioita digitaalisesti – juuri silloin kun se on sinulle sopivinta. Digitaalisten työkalujen avulla tuomme sujuvamman arjen niin sinulle hallituksen jäsenenä kuin kaikille muillekin taloyhtiön osakkaille ja asukkaille.
Tiedonsaantioikeuden mukana tulee myös vastuu. Hallituksen keskustelut ja pöytäkirjat eivät lähtökohtaisesti ole julkisia, ja luottamukselliset asiat on pidettävä salaisina. Luottamuksellisuus voi koskea esimerkiksi henkilötietoja tai palveluntuottajien liikesalaisuuksia. Erityisen tarkkana pitää olla henkilötietoihin liittyvien asioiden kanssa.
Hallituksen jäsenenä sinulla on oikeus – ja lähestulkoon velvollisuus – tutustua yhtiön asiakirjoihin. Heti hallitustaipaleesi alkumetreillä sinun on hyvä perehtyä yhtiöjärjestyksen ja järjestysmääräysten lisäksi kaikkiin taloyhtiön puolesta solmittuihin merkittävimpiin sopimuksiin. Sellaisia ovat esimerkiksi isännöinti- ja huoltosopimukset, energianhankintasopimukset ja vakuutukset. Vain tuntemalla esimerkiksi siivous- ja kiinteistönhoitosopimusten sisällöt pystyt arvioimaan, toteutuvatko niihin kirjatut asiat sovitulla tavalla.
Varmista myös, onko taloyhtiössäsi tehty kuntoarvio ja sen pohjalta pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Viiden seuraavan vuoden ajalle laadittu kunnossapitotarveselvitys esitetään vuosittain yhtiökokouksessa. Siitä voi myös tarkastaa, mitä remontteja yhtiössä on jo tehty ja milloin.
Perehdy lisäksi taloyhtiön huoltokirjaan, pelastussuunnitelmaan ja energiatodistukseen. Varmista, minkälainen vakuutusturva on otettu paitsi taloyhtiön omaisuudelle, myös hallitukselle. Hallituksen vastuuvakuutus on turva myös sinulle tilanteissa, joissa joudutaan arvioimaan hallituksen toiminnan huolellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Hallituksen aiemmin tekemillä päätöksillä on vaikutusta nykyiseen, joten tutustu edellisten vuosien pöytäkirjoihin. Yhtiön taloudesta lähimpään tarkasteluun kannattaa ottaa yhtiön tilinpäätös.
Taloyhtiön hallitustyö on siis mitä suuremmissa määrin yhteistyötä. Ehkä tärkein yhteistyökumppani on isännöitsijä. Yleisimmin hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä muodostavat työparin, ja yhdessä he valmistelevat asioita hallituksen käsiteltäväksi.
Oivan tapa palvella pohjautuu vahvaan paikalliseen ja yrittäjähenkiseen tekemiseen. Isännöitsijänne tuntee paikalliset toimintatavat ja taloyhtiönne. Lisäksi hänellä on tukenaan Oivan leveät hartiat eli laaja ja monialainen huippuosaajien tiimi.
Taloyhtiön arkeen kuuluu paljon asioita, jotka isännöitsijä hoitaa arjessa rutiiniluonteisesti. Hallitus ohjaa hänen toimintaansa tekemillään linjauksilla ja ohjeistuksilla. Hyvään taloyhtiöelämään kuuluu luottamus, mutta toki hallituksella on velvollisuus valvoa isännöitsijän tehtävien hoitoa ja varmistaa, että taloyhtiön etu ohjaa tehtyjä päätöksiä. Vaikka kaikki arjen sujumiseen ja taloyhtiön arvon säilyttämiseen liittyvät asiat eivät kulje hallituksen päätöksenteon kautta, sinun vastuullasi on osaltaan seurata tilannetta ja tarvittaessa ottaa mieltäsi askarruttavat asiat keskusteluun joko suoraan isännöitsijän kanssa tai hallituksen kokouksessa.
Onnistuakseen tehtävässään isännöitsijä tarvitsee hallituksen tuen, joten molemmin puolin toimiva yhteistyö ja osapuolten kunnioittaminen on kaikkien etu.
Hyvin usein varsinkin isommissa korjaushankkeissa hallitus ja isännöitsijä tarvitsevat tuekseen eri alojen asiantuntijoita. Myös heille hyvä yhteistyö hallituksen kanssa on avainroolissa hankkeen onnistuneen läpiviennin kannalta. Asiantuntijoihin kannattaa luottaa silloin, kun hallituksella tai isännöitsijällä ei ole riittävästi osaamista päätöksiä vaativassa asiassa.
Haluamme, että Oivan isännöimissä taloissa toiminta ja asukkaiden elämä on sujuvaa ja vaivatonta. Hyvään taloyhtiöelämään kuuluu, että niin osakas – kuin sinä hallituksen jäsenenä – tiedätte, miten teidän omaisuudestanne pidetään huolta ja että taloyhtiönne rahoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti. Parhaiten se onnistuu molemminpuolisella yhteistyöllä.
Kuten varmasti tulet huomaamaan, osakkailla voi useinkin olla mielessään asioita, joista he haluavat keskustella hallituksen jäsenten kanssa. Mitä vähemmän hallitus tekemistään muille osakkaille kertoo, sen varmemmin taloyhtiön alueella käydään erilaisia ”pihaparlamentteja”.
Hallituksen jäsenenä sinun on hyvä osaltasi huolehtia siitä, että hallitus ja isännöitsijä viestivät tehdyistä päätöksistä muille osakkaille ja asukkaille. Viestinnällinen työnjako sovitaan usein isännöintisopimuksessa, jossa määritellään isännöitsijän vastuulle kuuluvat viestintäasiat. Hallituksen päätösten viestinnästä vastuun kantaa kuitenkin hallitus. Lakikin määrää, että osakkeenomistajalla on oikeus saada tietoa sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistustaan.
Erityisen tärkeää viestintä on sekä pienten että suurempien korjaushankkeiden osalta. Hankkeista on hyvä viestiä heti niiden suunnittelun alkumetreillä, jotta osakkaat pysyvät mukana hankkeen etenemisessä. Avoin tiedonkulku edesauttaa sitä, että osakkaat voivat kypsytellä omaa kantaansa kulloiseenkin hankkeeseen. Avoimella viestinnällä voidaan myös varmistaa, että osakkailla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto siinä vaiheessa, kun yhtiökokouksessa päätetään hankkeisiin ryhtymisestä.
Usein korjaushankkeissa viestintä unohtuu käytännön toteutusvaiheessa. Vaikka vastuu viestinnästä on yleensä hankkeen toteuttajataholla, eli urakoitsijalla, hallitus ja isännöitsijä voivat omalla toiminnallaan jo sopimuksentekovaiheessa varmistaa, että osakkaiden ja asukkaiden viestinnälliset tarpeet tulevat täytetyiksi myös hankkeen aikana.
Hallituksella on päätösvaltaa monissa taloyhtiön asioissa. Uutena hallitusjäsenenä sinua voi askarruttaa myös päätösvallan mukana tuleva vastuu.
Lain mukaan hallitusjäsen on vastuussa siitä, että hän toimii tehtävässään huolellisesti sekä lakien ja asetusten mukaisesti. Hallitus ja sen jäsen voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, mutta kynnys vastuun syntymiseen on korkea. Lähtökohtaisesti se edellyttää tuottamuksellisuutta eli huolimattomuutta tai selkeää laiminlyöntiä hallitustehtävässä. Vahingonkorvausvastuu voi perustua joko asunto-osakeyhtiölakiin, vahingonkorvauslakiin tai yksittäiseen sopimukseen. Periaatteessa myös yhtiön johdon on mahdollista joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Vastuun rajoittamiseksi yhtiön kannattaa ottaa hallitukselle vastuuvakuutus. Uutena jäsenenä sinun on hyvä varmistaa, että tällainen vakuutus on otettu. Päätöksenteossa voit rajoittaa omaa vastuutasi jättämällä eriävän mielipiteen asiasta, jos koet päätöksen olevan väärä. Jättämällä eriävän mielipiteen kokouksessa vapaudut lähtökohtaisesti kyseiseen päätökseen liittyvästä vahingonkorvausvastuusta. Sinun ei ole pakko perustella ratkaisuasi.
Joskus hallitus joutuu tekemään myös ikäviä päätöksiä. Ne kuitenkin kuuluvat osana tehtävään. Vain hallituksen yleisiin tehtäviin kuuluvia asioita voi siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi, mutta esimerkiksi isännöitsijän valinta tai erottaminen ja hallintaanottovaroituksen antaminen ovat päätöksiä, jotka hallituksen on tehtävä keskuudessaan. Niitä ei voida siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi.
Tehtävään liittyvästä vastuusta huolimatta taloyhtiön hallituksen jäsenyydestä selviää ”kuivin jaloin” yleensä maalaisjärjellä ja aktiivisuudella. Useimpiin tilanteisiin löytyy ratkaisu, kunhan perehdyt asioihin mahdollisimman huolellisesti ja varmistat, että:
Apunasi voit myös käyttää Kiinteistöliiton laatimaa hallituksen jäsenen check-listaa. Sen avulla voit varmistaa, että olet perehtynyt kaikkiin oleellisimpiin hallitustyöhön liittyviin asioihin.
Taloyhtiön hallituksen jäsenen tehtävä ei aina ole se kaikkein halutuin. Siihen liittyvä vastuu voi jopa pelottaa, toiset taas ovat huolissaan tehtävän vaatimasta ajasta ja asiantuntemuksesta.
Usein nämä pelot ovat kuitenkin turhia! Taloyhtiön hallituksessa sinulla on mitä parhain näköalapaikka omaisuutesi hoitoon. Pääset itse vaikuttamaan siihen, miten merkittävästä omaisuuserästäsi pidetään huolta ja miten sen arvoa jopa kasvatetaan.
Ja mikä hienoa saat vaikuttaa myös asumisviihtyvyyteen ja hyvän taloyhtiöelämän peruspilareihin.
Kun huolehdit omasta tehtävästäsi, toimit hyvässä yhteistyössä muiden taloyhtiön toimijoiden kanssa ja osallistut aktiivisesti hallituksen tämän päivän ja tulevaisuuden suunnitteluun, tehtävä voi olla yksi elämäsi antoisimmista!
Asumisen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja jätteistä. Näistä lämmityksellä on suurin vaikutus.
Pitämällä huoneiston lämpötilan ohjearvoissa – asuintiloissa 20–22 astetta, ja makuuhuoneessa hieman alhaisempi – varmistat omalta osaltasi lämmityskulujen kurissa pysymisen.
HUOM. Yhden lämpöasteen alentamisen vaikutus on noin viisi prosenttia lämmitysenergiassa.
Varmista myös, että ilma pääsee kulkemaan esteettä huonetiloissa. Jätä siis huonekalujen ja patterien väliin riittävä tila, josta lämpö pääsee levittäytymään kauttaaltaan koko huoneeseen. Asenna huoneisiin lämpömittarit, joilla voit seurata lämpötilan muutoksia.
Vältä veden turhaa juoksuttamista. Vaikka lämpimän veden alla on mukava suihkutella, tehokas suihkussa käynti säästää paljon energiaa. Sammuta hana myös esimerkiksi hampaiden pesun ajaksi, ettei vesi juokse turhaan suoraan viemäriin.
Pyykätessä pese vain täysiä koneellisia ja käytä matalinta mahdollista lämpötilaa. Nykyaikaiset biopesujauheet toimivat jo 30 asteen lämpötilassa.
Suosi tiskauksessa konetta. Astianpesukone kuluttaa vajaan viidenneksen vesimäärästä, jonka käytät käsinpesuun.
Fiksu kokkaaja voi ratkaisuillaan säästää sähköä. Kypsennysaika lyhenee, kun kattiloissa ja pannuissa käytetään kantta ja valitaan oikean kokoinen keittolevy.
Kun jääkaapin ja pakastimen lämpötila säädetään hieman korkeammaksi, niiden ei tarvitse käydä kovalla teholla viilentyäkseen. Ruuan sulattaminen kannattaa tehdä jääkaapissa. Pakastetut ruuat pitävät silloin jääkaapin viileämpänä.
Pakastimen on hyvä olla melko täynnä. Silloin ovea avatessa sisään ei mahdu niin paljon lämmintä ilmaa, jota pakastimen on jäähdytettävä. Ennen ruuan laittamista pakastimeen tai jääkaappiin, sen on hyvä antaa ensin jäähtyä.
Muista myös sulattaa pakastin säännöllisesti.
Lamppujen vaihtaminen nykyaikaisiin LED-lamppuihin säästää merkittävästi energiaa. Valo- anturien, liiketunnistimien tai ajastimen käytöllä voit säätää valot sammumaan, kun niitä ei tarvita.
Valmiustilassa olevat elektroniset laitteet kuluttavat yllättävän paljon sähköä. Sulje siis tietokoneet, televisiot ja tabletit päivän päätteeksi. Poista myös virtajohto pistorasiasta.
Kodin jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat pieniä, mutta tehokkaita toimia materiaalinkierron parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Varmista, että kotonasi on astiat eri jätelajeille, niin lajittelu ei vaadi ylimääräistä aikaa eikä vaivaa. Taloyhtiön jätepisteestä löytyy astia jo useimmille kotona syntyville jätelajeille.
Sinulle tarpeeton voi olla toiselle aarre. Älä siis heitä ehjiä ja käyttökelpoisia tavaroita heti jätteisiin, vaan kierrätä tai lahjoita esimerkiksi vaatteet, kengät ja huonekalut seuraavalle tarvitsijalle. Osan tavaroista voi myös korjata sen sijaan, että heittää vanhan pois ja hankkii uutta.
Kotona syntyy lisäksi jätteitä, joita ei voi hävittää viemällä ne taloyhtiön jätepisteeseen. Esimerkiksi lääkkeitä tai liuottimia ei pidä myöskään huuhdella wc-pönttöön, vaan hävittää oikeaoppisesti.
Tarpeettomat ja vanhat lääkkeet kerätään läpinäkyvään pussiin ja palautetaan apteekkiin. Puhdistusaineet, maalit ja liuottimet kannattaa säilyttää kotona omissa astioissaan poissa lasten ja lemmikkieläinten ulottuvilta. Kemikaaleja ei saa sekoittaa keskenään, poislukien maalit, jotka voi yhdistää yhteen purkkiin ennen keräyspaikkaan vientiä.
Sähkö- ja elektroniikkaromulle (SER) on useita keräyspisteitä hävitettävän tavaran koosta riippuen. Isommille laitteille on useissa kunnissa omat keräyspisteet, jotka löytyvät esimerkiksi kierratys.info-sivulta. Suuremmissa kaupungeissa kiertävät myös SER-romun keräysautot. Pienemmät laitteet voi palauttaa sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvien yritysten kierrätyspisteisiin.
Lamppujen kierrätys vaihtelee valaisintyypin mukaan. Halogeeni- ja hehkulamput voi laittaa sekajätteisiin. Alle 25 cm pitkät loisteputket ja energiansäästölamput pitää palauttaa keräyspisteisiin, joita on esimerkiksi useissa marketeissa. Näissä keräyspisteissä on usein myös oma keräyksensä paristoille ja pienakuille.
Taloyhtiöiden hallinnollinen maailma on siirtymässä uuteen aikakauteen HTJ2-vaiheen myötä. Huoneistotietojärjestelmä (HTJ), jota Maanmittauslaitos hallinnoi, on jo aiemmin ottanut ensiaskeleensa osakeluettelotietojen siirron myötä. Nyt HTJ2-vaiheessa laajennetaan merkittävästi rekisterin tietosisältöä ja toiminnallisuuksia. Tämä uudistus perustuu Lakiin huoneistotietojärjestelmästä, joka edellyttää taloyhtiöiltä tarkkojen ja ajantasaisten tietojen toimittamista.
Mutta mitä HTJ2-vaihe todella sisältää, ja miksi se on niin tärkeää?
HTJ2-vaiheen keskeinen tarkoitus on laajentaa huoneistotietojärjestelmää kattamaan entistä enemmän taloyhtiöihin ja huoneistoihin liittyviä hallinnollisia tietoja. Ensimmäisen vaiheen aikana rekisteriin siirrettiin taloyhtiöiden osakeluettelotiedot. Nyt HTJ2-vaiheessa lisätään muun muassa seuraavat tiedot:
HTJ2 ei tarkoita uuden järjestelmän luomista, vaan olemassa olevan rekisterin kehittämistä ja laajentamista.
HTJ2:n tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa taloyhtiöiden tiedonhallintaa. Uudistuksen myötä kaikki keskeiset tiedot ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta, ja ne voidaan siirtää vaivattomasti eri järjestelmien välillä. Tämä helpottaa esimerkiksi:
Lisäksi HTJ2 tukee positiivisen luottorekisterin toimintaa, joka tuo lisää läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.
HTJ2-prosessin menestyksekäs toteuttaminen edellyttää isännöitsijän aktiivista roolia. Isännöinnin tehtävänä on:
Oiva Isännöinnin käyttämä isännöintijärjestelmä Hausvise valmistautuu HTJ2-vaiheeseen kehittämällä työkaluja, jotka helpottavat tiedonsiirtoa. Yhtiötasoiset korjaustiedot voidaan jo siirtää järjestelmään, ja työkalut huoneistokohtaisten muutostöiden ja taloustietojen hallintaan ovat kehitteillä.
HTJ2-vaihe etenee vaiheittain seuraavasti:
Taloyhtiöiden nykyisellään vapaamuotoisesti tallennettu korjaushistoria on rakenteistettava manuaalisesti HTJ-vaatimusten mukaiseksi. Tästä isännöinnille kertyy lisätyötä, ja kustannukset laskutetaan taloyhtiöiltä erillisveloitushinnaston mukaisesti. Arvioidut kustannukset tämän työn osalta ovat noin 2–3 tuntia taloyhtiötä kohden.
HTJ2-vaihe tuo merkittävää parannusta taloyhtiöiden tiedonhallintaan, mutta se vaatii myös huolellista valmistautumista ja yhteistyötä isännöinnin kanssa. Järjestelmä takaa tehokkaamman ja läpinäkyvämmän hallintomallin, joka säästää aikaa ja parantaa asumisen turvallisuutta pitkällä aikavälillä.
Huoneistotietojärjestelmän avulla taloyhtiöiden hallinto nousee uudelle tasolle – vastuullisemmaksi, nykyaikaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Taloyhtiöiden kannattaa varmistaa, että isännöinti on ajan tasalla HTJ2-vaatimuksista, jotta prosessi sujuu mutkattomasti.
Lisätietoja aiheesta antaa projektikoordinaattori Leo Hokka, leo.hokka@oi.fi
Oletko taloyhtiön hallituksen jäsen tai osakas, ja mietit, mitä yllätyksiä seuraavat vuodet saattavat tuoda? Huolestuttaako, että kiinteistössä voi ilmetä yllättäviä korjaustarpeita, jotka aiheuttavat suuria, ennakoimattomia kustannuksia?
Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ratkaisu näihin huoliin. Korjauskustannukset voivat kasvaa yllättäen, jos kiinteistön kuntoa ei seurata säännöllisesti. Pitkän tähtäimen suunnitelman avulla taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä saavat selkeän ja realistisen arvion tulevista korjauskustannuksista. Tämä auttaa välttämään ikäviä budjetin ylityksiä ja antaa taloyhtiölle mahdollisuuden kerätä varoja tulevia remontteja varten ennakoivasti.
Moni taloyhtiön päättäjä murehtii siitä, että korjaustarpeet tulevat ilmi liian myöhään. Esimerkiksi putkiremontin viivästyminen voi johtaa vuotovahinkoihin, jotka voivat tuoda mukanaan pitkiä ja kalliita remontteja.
Kuntoarvion pohjalta laadittava PTS sisältää kaikki olennaiset tiedot kiinteistön kunnosta ja antaa taloyhtiölle mahdollisuuden varautua tuleviin tarpeisiin ilman yllättäviä kuluja.
PTS sisältää kaikki merkittävien rakennusosien korjaushankkeet, kuten:
Kiinteistön arvo laskee, jos tarvittavia korjauksia ei tehdä ajallaan. Tai jos ne tehdään kiireessä ja huolimattomasti.
Pitkän tähtäimen suunnitelma varmistaa, että taloyhtiö tekee korjaukset hallitusti ja suunnitelmallisesti, mikä pitää kiinteistön kunnossa ja säilyttää sen arvon.
PTS:än kirjataan myös mahdollisuudet tehdä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, jotka lisäävät kiinteistön arvoa pitkällä aikavälillä ja vähentävät käyttökustannuksia.
Korjaushankkeiden suunnittelu ja hallinta voivat tuntua monimutkaiselta ja aikaa vievältä prosessilta.
Oiva Isännöinnin tekninen isännöintitiimi auttaa tekemään tästä kaikesta selkeää ja yksinkertaista. Näin taloyhtiön päättäjät voivat helposti seurata, mitä korjauksia milloinkin tarvitaan ja miten ne kannattaa toteuttaa.
Tämä vapauttaa aikaa ja resursseja, joita voi käyttää muihin tärkeisiin asioihin.
Ota yhteyttä omaan Oiva-toimistoosi >>
Tutustu myös taloyhtiön budjetointia käsittelevään artikkeliin tästä >>
Avainlippu on Suomalaisen Työn (entinen Suomalaisen Työn liitto) myöntämä merkki, joka tunnetaan luotettavuuden, vastuullisuuden ja kotimaisen työn symbolina. Se viestii asiakkaillemme, että palvelumme tuotetaan Suomessa, yrityksemme on kotimaisessa omistuksessa, ja johdamme toimintaamme paikallisesti. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että palvelumme täyttävät korkeat kotimaisuuskriteerit, ja valitsemalla meidät he tukevat suomalaista työtä.
Isännöinti on suomalaisten kotien ja kansallisvarallisuuden hoitamista – tehtävä, joka vaatii vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä ja paikallista asiantuntemusta. Avainlippu-merkki korostaa sitoutumistamme kotimaisiin arvoihin ja siihen, että yrityksemme toimii suomalaisten hyväksi.
”Avainlippu on osoitus siitä, että olemme kotimainen yritys, joka toimii Suomessa, huolehtii suomalaisten kodeista ja on kotimaisessa omistuksessa. Olemme tästä erittäin ylpeitä,” toteaa Oiva Isännöinnin liiketoiminnasta vastaava Mikko Niskanen.
Avainlippu ei ole vain tunnus – se on lupaus asiakkaillemme. Se kertoo, että valitsemalla meidät asiakkaamme saavat laadukasta ja vastuullista palvelua, jonka taustalla on suomalainen työ.
Suomalaisen Työn mukaan, jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa lisää kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, Suomeen syntyisi vuosittain jopa 10 000 työpaikkaa.
Avainlippu symboloi sitä, että isännöintipalvelumme eivät ainoastaan tue taloyhtiöitä, vaan myös kotimaisen työn ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Avainlippu kuvastaa ydintehtäväämme: huolehdimme suomalaisten kodeista, kehitämme taloyhtiöiden toimintaa ja tarjoamme vastuullista, paikalliseen osaamiseen perustuvaa palvelua.
Kiitos luottamuksesta – rakennetaan yhdessä parempia koteja ja yhteisöjä!
Me Oivalla tarjoamme kotimaisen Avainlippu-palvelun, vahvan osaamisen ja paikallisen tuntemuksen. Hinnoittelemme kaiken selkeästi ja läpinäkyvästi.
Yritysosto vahvistaa Oiva Isännöinnin asemaa johtavana isännöintialan toimijana. Samalla se mahdollistaa jatkuvasti kehittyvien digitaalisten palveluiden tarjonnan laajentamisen ja vie koko alaa kohti asiakaslähtöisempiä ratkaisuja.
Isännöinti Luotsi on arvostettu ja hyvämaineinen yritys, joka tarjoaa ensiluokkaista palvelua, jossa henkilöstö- ja asiakaskokemus ovat tutkitusti erinomaisia. Isännöinti Luotsi on toiminut jo vuosikymmeniä tarjoten laadukkaita isännöintipalveluita Helsingissä sijaitseville, palvelun laatua arvostaville taloyhtiöille.
Luotsi jatkaa toimintaansa Luotsi-brändin alla omana yhtiönä osana Oiva-konsernia ja Luotsin henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään.
“Isännöinti toimialana digitalisoituu kovaa vauhtia, mikä tarjoaa niin henkilöstölle kuin asiakkaille paremmat työkalut tiedolla johtamiselle ja ennakoimiselle. Olemme Oivalla iloisia, että yrityskaupan myötä saamme uusia ammattilaisia kehittämään toimintaamme”, kertoo Oiva Isännöinti Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Niemelä.
Oiva Isännöinti tähtää kasvun myötä alan parhaaseen asiakas- ja asukaskokemukseen ja haluaa mukaansa parhaita paikallisia isännöintitoimistoja.
Toivotamme Luotsin tiimin lämpimästi tervetulleeksi oivalaisten joukkoon!
Nykyajan työelämässä työnantajien rooli vastuullisuuden edistäjinä korostuu entisestään. Yhä useampi työntekijä haluaa tuntea työnsä merkitykselliseksi ja saada myös työpaikaltaan tukea henkilökohtaiseen kasvuun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Meille Oiva Isännöinnissä verenluovutuksen mahdollistaminen työaikana on osoitus siitä, että välitämme työntekijöidemme hyvinvoinnista ja haluamme antaa mahdollisuuden osallistua tärkeään yhteiskunnalliseen toimintaan.
Verenluovutus on tärkeä tapa auttaa potilaita, joille veri ja sen komponentit ovat elintärkeitä. Mahdollistamalla verenluovutuksen työajalla, teemme siitä helpommin saavutettavan henkilöstölle ja kannustamme osallistumaan arvokkaaseen toimintaan. Tämä käytäntö tukee myös yrityksemme arvoja, jotka painottavat vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja terveyden edistämistä
– Oiva Isännöinnin henkilöstöjohtaja Juhani Kenttälä
Isännöintiala on perinteisesti nähty jäykkänä ja vanhanaikaisena, mutta me haluamme muuttaa tätä mielikuvaa. Uskomme, että vastuullinen ja nykypäivän taloyhtiöiden tarpeita kunnioittava taloyhtiöjohtaminen alkaa sisältä päin – yrityksen arvoista ja toimintatavoista.
Yhteystiedot
Oivan asiakaspalvelun yhteystiedot löydät toimistosi sivulta
Valitse työtä Suomeen
