Taloyhtiön hallituksen itsearviointi – viisi kysymystä vuoden loppuun 

Ajankohtaista | 5.11.2026

Taloyhtiön hallituksen itsearviointi auttaa tunnistamaan, mikä hallituksen työskentelyssä toimii ja mitä kannattaa kehittää. Tarkoituksena ei ole arvioida yksittäisten jäsenten suoriutumista vaan hallituksen yhteisiä toimintatapoja.

Itsearviointi ei ole lakisääteinen velvollisuus, mutta se on osa taloyhtiön hyvää hallintotapaa. Säännöllinen arviointi tukee suunnitelmallista päätöksentekoa, selkeyttää hallituksen ja isännöitsijän yhteistyötä sekä auttaa siirtämään tärkeät kehityskohteet käytäntöön.

Milloin itsearviointi kannattaa tehdä?

Arviointi on hyvä tehdä kerran vuodessa. Luonteva ajankohta on loppuvuosi, kun hallitus kokoaa yhteen vuoden tapahtumia ja suunnittelee seuraavan vuoden toimintaa. Arviointi voidaan tehdä myös ennen varsinaista yhtiökokousta tai hallituksen toimikauden päättyessä.

Lisäksi itsearviointi voi olla hyödyllinen esimerkiksi suuren korjaushankkeen jälkeen tai silloin, kun hallituksen, isännöinnin tai taloyhtiön toimintatavoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Pienessä taloyhtiössä arvioinniksi voi riittää hallituksen yhteinen keskustelu. Laajemmassa arvioinnissa hallituksen jäsenet voivat vastata kysymyksiin etukäteen esimerkiksi lyhyellä lomakkeella.

Mitä hallituksen kannattaa arvioida?

1. Tavoitteet ja päätösten toteutuminen

Arviointi kannattaa aloittaa siitä, mitä hallitus suunnitteli vuoden aikana tekevänsä ja miten suunnitelmat toteutuivat.

Keskustelkaa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:

  • Toteutuivatko vuodelle asetetut tärkeimmät tavoitteet?
  • Etenivätkö yhtiökokouksen ja hallituksen tekemät päätökset sovitusti?
  • Jäikö tehtäviä kesken, ja tiedetäänkö niiden seuraava vaihe?
  • Pystyikö hallitus ennakoimaan tulevia tarpeita vai painottuiko työ kiireellisten asioiden ratkaisemiseen?
  • Ovatko taloyhtiön talous, kunnossapito ja tulevat korjaustarpeet hallituksen tiedossa?

Keskeneräinen asia ei välttämättä tarkoita epäonnistumista. Olennaista on, että hallitus tunnistaa tilanteen ja sopii asian jatkosta.

2. Päätöksenteon tueksi saadut tiedot

Hallituksen pitää saada riittävät tiedot ennen merkittävien päätösten tekemistä. Itsearvioinnissa voidaan tarkastella, olivatko asiat valmisteltu ymmärrettävästi ja riittävän ajoissa.

Arvioikaa esimerkiksi:

  • Saiko hallitus kokousmateriaalit ajoissa?
  • Oliko päätösten kannalta olennainen tieto helposti löydettävissä?
  • Esitettiinkö vaihtoehdot, kustannukset ja vaikutukset riittävän selkeästi?
  • Tunnistettiinko asiat, joihin tarvittiin teknistä, taloudellista tai juridista asiantuntemusta?
  • Jäikö jokin päätös puutteellisten tietojen vuoksi odottamaan tai aiheuttiko se myöhemmin lisäselvityksiä?

Tavoitteena ei ole kerätä kaikkea mahdollista tietoa, vaan varmistaa, että hallitus pystyy arvioimaan päätöstensä vaikutukset taloyhtiön kannalta.

3. Kokouskäytännöt ja päätösten seuranta

Toimivat kokouskäytännöt auttavat hallitusta keskittymään olennaisiin asioihin ja seuraamaan päätösten toteutumista.

Pohtikaa yhdessä:

  • Oliko kokouksilla selkeä esityslista ja tavoite?
  • Käytettiinkö kokousaika tärkeimpiin asioihin?
  • Saivatko kaikki hallituksen jäsenet osallistua keskusteluun?
  • Kirjattiinko päätökset ja sovitut jatkotoimet selkeästi?
  • Sovittiinko tehtäville vastuuhenkilö ja aikataulu?
  • Seurattiinko päätösten toteutumista seuraavissa kokouksissa?

Jos samat asiat palaavat kokouksiin ilman etenemistä, hallituksen kannattaa tarkistaa, onko seuraava vaihe, vastuu tai päätöksentekoon tarvittava tieto jäänyt epäselväksi.

4. Hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö

Hallituksella ja isännöitsijällä on taloyhtiön johtamisessa omat tehtävänsä. Hyvä yhteistyö edellyttää, että työnjako, odotukset ja tiedonkulku ovat molemmille osapuolille selviä.

Arvioikaa esimerkiksi:

  • Oliko hallituksen ja isännöitsijän välinen työnjako selvä?
  • Tiesivätkö hallitus ja isännöitsijä, mitä heiltä odotettiin?
  • Toimiko yhteydenpito sovitulla tavalla?
  • Saiko hallitus riittävästi tietoa taloudesta, kunnossapidosta ja avoimista tehtävistä?
  • Käytiinkö isännöintisopimuksen sisältö, palvelut ja vastuunjako vuoden aikana yhdessä läpi?
  • Vastasiko käytännön yhteistyö sitä, mitä sopimuksessa ja yhteisissä toimintatavoissa oli sovittu?

Isännöintisopimus on hyvä käydä läpi säännöllisesti, mielellään kerran vuodessa. Tarkoituksena on varmistaa, että sopimus, taloyhtiön tarpeet ja käytännön työnjako vastaavat toisiaan.

5. Viestintä osakkaille ja asukkaille

Hallituksen kannattaa arvioida myös sitä, saivatko osakkaat ja asukkaat olennaiset tiedot oikeaan aikaan.

Keskustelkaa esimerkiksi:

  • Viestittiinkö päätöksistä ja niiden vaikutuksista ymmärrettävästi?
  • Tiesivätkö osakkaat ja asukkaat, mitä taloyhtiössä tapahtuu seuraavaksi?
  • Saatiinko kysymyksiin ja palautteisiin vastattua kohtuullisessa ajassa?
  • Oliko hallituksen, isännöinnin ja muiden toimijoiden välinen viestintävastuu selvä?
  • Missä asioissa viestintää olisi voitu tehdä aikaisemmin tai selkeämmin?

Kaikista hallituksen käsittelemistä asioista ei voida viestiä avoimesti. Hallituksen kannattaa kuitenkin sopia, kuka viestii, mistä asioista ja missä vaiheessa.

Valitkaa vain tärkeimmät kehityskohteet

Itsearvioinnin tavoitteena ei ole laatia pitkää puutelistaa. Keskustelun päätteeksi hallituksen kannattaa valita yhdestä kolmeen asiaa, joiden kehittämisellä on suurin vaikutus työskentelyyn.

Kehityskohde voi olla esimerkiksi:

  • kokousmateriaalien toimittaminen aikaisemmin
  • päätösten seurantalistan käyttöönotto
  • talousraportoinnin käsittely sovituin väliajoin
  • isännöintisopimuksen vuosittainen läpikäynti
  • korjaushankkeiden vastuiden tarkentaminen
  • osakas- ja asukasviestinnän vuosikellon laatiminen.

Jokaiselle valitulle kehitystoimelle sovitaan vastuullinen taho, aikataulu ja ajankohta, jolloin eteneminen tarkistetaan. Toimet lisätään seuraavan vuoden vuosikelloon tai hallituksen kokoussuunnitelmaan, jotta ne eivät jää pelkiksi aikomuksiksi.

Miten tulokset kirjataan?

Hallituksen tekemät päätökset ja sovitut jatkotoimet kirjataan hallituksen kokouspöytäkirjaan. Pöytäkirjasta tulisi käydä ilmi ainakin, mitä päätettiin, kuka vastaa toteutuksesta ja milloin asiaan palataan.

Kaikkia arviointikeskustelun yksityiskohtia ei tarvitse kirjata pöytäkirjaan. Muut havainnot voidaan koota hallituksen omaan työmuistioon tai tehtävälistaan. Näin myös keskeneräiset asiat pysyvät seurannassa ilman, että pöytäkirjaan kirjataan tarpeettoman yksityiskohtaisia arvioita keskustelusta tai henkilöistä.

Hallituksen itsearvioinnin muistilista

Tarkistakaa yhdessä:

  • toteutuivatko vuoden tärkeimmät tavoitteet
  • etenivätkö päätökset ja sovitut tehtävät
  • saiko hallitus päätöksenteon tueksi riittävät tiedot
  • toimivatko kokoukset ja päätösten seuranta
  • oliko hallituksen ja isännöitsijän työnjako selvä
  • käytiin­kö isännöintisopimus ja palvelujen sisältö yhdessä läpi
  • saivatko osakkaat ja asukkaat olennaiset tiedot ajoissa
  • mitä hallitus haluaa tehdä seuraavana vuonna paremmin
  • onko kehitystoimille sovittu vastuut, aikataulut ja seuranta.

Usein kysyttyä hallituksen itsearvioinnista

Onko taloyhtiön hallituksen itsearviointi pakollinen?

Ei ole. Asunto-osakeyhtiölaki ei edellytä hallituksen itsearviointia. Säännöllinen arviointi on kuitenkin Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen mukainen käytäntö.

Pitääkö itsearvioinnista tehdä erillinen raportti?

Ei välttämättä. Pienessä taloyhtiössä yhteinen keskustelu ja sovittujen kehitystoimien kirjaaminen voivat riittää. Laajempi kirjallinen arviointi voi olla hyödyllinen esimerkiksi suuren korjaushankkeen jälkeen.

Voiko isännöitsijä osallistua arviointiin?

Kyllä. Isännöitsijän osallistuminen on erityisen hyödyllistä, kun arvioidaan yhteistyötä, työnjakoa, raportointia ja asioiden valmistelua. Hallituksen on kuitenkin hyvä voida keskustella tarvittaessa myös keskenään.

Mitä itsearvioinnin tuloksista kerrotaan osakkaille?

Hallituksen ei tarvitse julkaista arvioinnin kaikkia yksityiskohtia. Osakkaille voidaan kuitenkin kertoa toiminnan keskeisistä havainnoista ja siitä, miten hallitus aikoo kehittää työskentelyään. Henkilöihin liittyviä arvioita tai luottamuksellisia asioita ei pidä jakaa.

Itsearviointi tekee seuraavasta vuodesta suunnitelmallisemman

Hyvä itsearviointi päättyy konkreettisiin toimiin. Kun hallitus tunnistaa vahvuutensa, valitsee tärkeimmät kehityskohteet ja vie sovitut tehtävät seuraavan vuoden vuosikelloon, arviointi tukee käytännön hallitustyötä.

Jos arvioinnissa nousee esiin avoimia tehtäviä, epäselviä vastuita tai tarve kehittää hallituksen ja isännöinnin yhteistyötä, käykää havainnot läpi oman isännöitsijänne kanssa. Sopikaa samalla, mitä tehdään seuraavaksi, kuka vastaa etenemisestä ja milloin asiaan palataan.

Ota yhteyttä omaan isännöitsijääsi MyOivan kautta.

Artikkelin kirjoittaja

Krista Toivola
Vuoden Isännöitsijä 2026
isännöitsijä, palvelupäällikkö, AIT, ITS,
auktorisoitu isännöitsijä

Oiva Isännöinti Seinäjoki

Kristan vahvuudet: taloyhtiöiden arjen sujuvoittaminen, vastuullisuus, selkeys ja halu kehittää koko alaa

Lähteet

  • Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus
  • Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009