”Usein kiitos riittää” – mitä kokenut isännöitsijä on oppinut taloyhtiöiden arjesta? 

Ajankohtaista | 12.6.2026

Miltä taloyhtiöiden arki näyttää, kun sitä seuraa päivästä toiseen isännöitsijän näkökulmasta? 

Oivan isännöintipäällikkö Matti Pennanen on nähnyt työssään läheltä niin onnistuneita remontteja kuin tilanteita, joissa pienestä asiasta on kasvanut yllättävän suuri ongelma. 

Kysyimme häneltä, mikä työssä motivoi, missä taloyhtiöt kompastuvat useimmin ja mitä osakkaiden sekä hallitusten olisi hyvä ymmärtää paremmin. 

Alalle ei päädytty suunnitelman kautta

Matin tie isännöintialalle ei ollut tarkasti suunniteltu uravalinta. Ennen isännöintiä hän työskenteli myyntiedustajana, ja työpäivät kuluivat pitkälti autossa ympäri Suomea ajaen. Ajatus alanvaihdosta syntyi lopulta yllättävän läheltä. 

”Entinen naapuri työskenteli isännöitsijänä ja kehui alaa”, Matti muistelee.

Kiinnostus heräsi, ja vuosien aikana työstä on löytynyt juuri se, mitä Matti siltä alunperin etsi: vaihtelevuutta, vastuuta ja mahdollisuus ratkaista käytännön ongelmia. 

Parasta työssä ei ole onnistunut kokous vaan ratkaistu ongelma

Moni mieltää isännöitsijän työn kokouksiksi, pöytäkirjoiksi ja hallinnollisiksi tehtäviksi. Matin mukaan työn ydin on kuitenkin ongelmien ratkaisemisessa. ”Se motivoi eniten, kun saa jonkun asian hoidettua hyvin” , kertoo Matti.

Taloyhtiöiden arjessa vastaan tulee jatkuvasti tilanteita, joissa pitää sovittaa yhteen teknisiä kysymyksiä, taloutta, lainsäädäntöä ja ihmisten erilaisia näkemyksiä. Kun asia saadaan maaliin asti ja asiakkaan ongelma ratkaistua, syntyy tunne onnistumisesta. 

Palaute ei ole isännöinnissä jokapäiväistä. Juuri siksi pienetkin hetket jäävät mieleen; ”Usein paras palaute on ollut ihan vain kiitos.” 

Erityisesti yhtiökokouksissa Matti huomaa, kuinka paljon ihmiset arvostavat selkeitä vastauksia ja ymmärrettävää kieltä. Kun tilinpäätöksen luvut avataan ymmärrettävästi, moni saa samalla paremman käsityksen siitä, mitä taloyhtiössä oikeastaan tapahtuu. 

Taloyhtiöissä samat kysymykset toistuvat vuodesta toiseen

Kun Matilta kysyy yleisintä väärinkäsitystä isännöitsijän työstä, vastaus tulee nopeasti: ”Moni ajattelee, että isännöitsijä on huoltomies, joka korjaa kaiken.” 

Todellisuudessa isännöitsijän työ liittyy paljon enemmän kokonaisuuden hallintaan kuin yksittäisten vikojen korjaamiseen. Työhön kuuluu talouden suunnittelua, kunnossapidon koordinointia, hallinnon hoitamista ja päätösten valmistelua. 

Arjessa vastaan tulee myös yllättävän tuttuja tilanteita. Ilmanvaihtoventtiilejä suljetaan, muuttoilmoituksia unohtuu tehdä tai tietoa lähdetään etsimään vasta silloin, kun ongelma on jo syntynyt. Moni asia ratkeaisi helpommin, jos kysymys esitetään ajoissa. 

Taloyhtiöissä säästetään joskus väärässä paikassa

Vuosien aikana Matti on huomannut yhden asian, joka toistuu taloyhtiöissä yllättävän usein – säästetään suunnittelusta ja valitaan halvin tarjous.

Moni taloyhtiö haluaa luonnollisesti pitää kustannukset kurissa, mutta joskus säästöjä haetaan kohdista, joissa ne voivat tulla myöhemmin kalliiksi. 

Huolellinen suunnittelu auttaa vertailemaan vaihtoehtoja, tunnistamaan riskejä ja tekemään päätöksiä paremman tiedon pohjalta. Pelkkä halvimman hinnan valitseminen ei aina johda taloyhtiön kannalta parhaaseen lopputulokseen. 

Hyvin valmisteltu päätös on usein myös turvallisempi päätös. 

Missä isännöinti tuo eniten arvoa?

Matin mukaan isännöinnin suurin arvo syntyy kunnossapidon, talouden ja hallinnon kokonaisuuden hallinnasta: kunnossapito ja remontointi, hallinnolliset asiat sekä taloudelliset asiat.

Kyse ei ole yksittäisten tehtävien hoitamisesta, vaan siitä, että taloyhtiön asiat pysyvät hallinnassa ja päätöksiä voidaan tehdä luotettavan tiedon pohjalta. 

Yksi mieleen jäänyt esimerkki liittyy taloyhtiöön, jolla ei ollut aiemmin ammatti-isännöitsijää. Kun taloyhtiö siirtyi ammatti-isännöinnin piiriin, myös talouden hallinta saatiin uudelle tasolle – talous saatiin kuntoon.

Monessa tilanteessa isännöinnin arvo näkyykin vasta jälkikäteen. Silloin, kun asiat etenevät suunnitellusti eikä hallituksen tarvitse kantaa kaikkea vastuuta yksin. 

Hyvä hallitustyö alkaa ennen kokousta

Lopuksi Matti nostaa esiin yhden asian, joka helpottaisi monen hallituksen työskentelyä: kokousaineistoon kannattaa tutustua etukäteen ja mahdolliset kysymykset lähettää isännöitsijälle jo ennen kokousta. 

Kun kysymykset ovat tiedossa ennakkoon, vastaukset ehditään valmistella valmiiksi eikä kokousaikaa tarvitse käyttää tiedon etsimiseen. Pieneltä tuntuva tapa voi tehdä kokouksista huomattavasti sujuvampia ja auttaa hallitusta keskittymään siihen, mikä on tärkeintä: päätösten tekemiseen. 

Ja jos Matti saisi antaa yhden neuvon jokaiselle osakkaalle, se olisi tämä: ”Ole ystävällinen, kun otat yhteyttä. Ja kysy, jos et tiedä tai ymmärrä.” 

Lopulta suurin osa taloyhtiöiden arjen haasteista ratkeaa samalla tavalla kuin moni muukin asia: kysymällä, kuuntelemalla ja tekemällä yhteistyötä.