Rahanpesulaki isännöinnissä – näin rahanpesulaki vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen ja isännöintiin
Rahanpesulain tavoitteena on ehkäistä rikollista toimintaa ja varmistaa, että yritykset tuntevat asiakkaansa riittävän tarkasti. Isännöintialalla tämä tarkoittaa mm. hallituksen jäsenten henkilöllisyyden todentamista, tietojen päivittämistä sekä säännöllistä pakotelistojen tarkastamista.
Velvoitteiden tarkoituksena tehdä taloyhtiöiden toiminnasta entistä turvallisempaa ja läpinäkyvämpää. Tässä artikkelissa kerromme, mitä rahanpesulain vaatimukset tarkoittavat taloyhtiöille ja kuinka ne vaikuttavat hallituksen jäseniin.
Mikä on KYC-prosessi ja miksi se on tärkeä?
KYC (Know Your Customer) eli asiakkaan tuntemisprosessi on keskeinen osa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä. KYC:n avulla varmistetaan, että yritykset tuntevat asiakkaansa ja heidän taustansa riittävän tarkasti, jotta epäilyttävästä toiminnasta voidaan ilmoittaa viranomaisille.
Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta erityisesti aloilla, kuten isännöinnissä, jossa taloudelliset toiminnot ovat merkittävässä roolissa.
Isännöinnissä KYC-prosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiöiden hallituksen jäsenet tunnistetaan ja heidän tietonsa pidetään ajan tasalla koko asiakassuhteen ajan. Tämä prosessi auttaa estämään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, ja se on nyt osa isännöinnin lakisääteisiä velvoitteita.
Rahanpesulain vaikutukset isännöintiin
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) asettaa isännöintiyrityksille uusia velvoitteita, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallituksiin. Lain tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja estää rikollista toimintaa.
Keskeiset uudet velvoitteet:
PEP-kyselyt (Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö): Vuosittain hallituksen jäsenille lähetetään kysely, jossa selvitetään mahdolliset poliittiset vaikutussuhteet. Tämä koskee henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet merkittävissä poliittisissa tehtävissä kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä heidän läheisiään.
Asiakkaan tunteminen: Isännöinnin on tunnistettava ja todennettava hallituksen jäsenten henkilöllisyys sekä ylläpidettävä näitä tietoja koko asiakassuhteen ajan.
Pakotelistojen tarkastaminen: Hallituksen jäseniä verrataan viikoittain viranomaisten julkaisemiin pakote- ja jäädytyslistoihin.
Muita rahanpesulain velvoitteita isännöinnille:
- Rahanpesun valvontarekisteriin hakeutuminen
- Riskiarvion laatiminen ja säännöllinen päivittäminen
- Henkilökunnan koulutus ja ohjeistus
- Asiakkaan toiminnan seuraaminen ja epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaminen
- Sisäinen valvonta ja whistleblowing
Miten tämä vaikuttaa taloyhtiöihin?
Taloyhtiöiden hallituksen jäsenille muutos näkyy pääasiassa vuosittaisina kyselyinä, joissa heidän tulee vahvistaa henkilötietonsa ja vastata PEP-kyselyihin. Lisäksi mahdolliset hallituksen kokoonpanomuutokset edellyttävät tietojen päivittämistä.
On tärkeää vastata kyselyihin ajoissa, jotta lakisääteiset velvoitteet voidaan hoitaa ja taloyhtiön toiminta pysyy sujuvana.
Rahanpesulain velvoitteet lisäävät taloyhtiöiden turvallisuutta ja vähentävät väärinkäytösten riskiä. KYC-prosessi ja pakotelistojen tarkastaminen auttavat varmistamaan, että taloyhtiöiden toiminta on läpinäkyvää ja lain mukaista. Vaikka muutokset tuovat mukanaan lisätyötä, niiden tarkoituksena on suojella kaikkien osapuolten etua ja varmistaa vastuullinen isännöinti.
Sanktiot
Rahanpesulakia valvova viranomainen aluehallintovirasto voi määrätä huolimattomuudesta tai tahallisesti tehdystä laiminlyönnistä tai lain rikkomisesta hallinnollisena seuraamuksena
- julkisen varoituksen
- rikemaksun tai
- seuraamusmaksun
Rikemaksun suuruus vaihtelee 1 000 eurosta 100 000 euroon. Seuraamusmaksu voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi. Sen määrä perustuu aluehallintoviraston tekemään kokonaisarviointiin ja voi olla enintään 10 % ilmoitusvelvollisen edeltävän vuoden liikevaihdosta tai 5 miljoonaa euroa – sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.
Lisäkustannukset lakisääteisestä työstä
Uudet velvollisuudet aiheuttavat lisätyötä ja järjestelmäkustannuksia, jotka eivät sisälly isännöintisopimusten kiinteään kuukausiveloitukseen. Näistä veloitetaan erillisveloitushinnaston mukaisesti. Työmäärä on yleensä noin 2 tuntia vuodessa.
Lisätyötä voivat aiheuttaa esimerkiksi hallituksen kokoonpanomuutokset, PEP-tapaukset tai osumat pakotelistauksissa. Myös viivästyneet vastaukset tuntemiskyselyihin voivat kasvattaa työmäärää.
Yhteenveto – mitä taloyhtiön pitää tehdä?
1. Vastaathan hallituksen jäsenille lähetettäviin kyselyihin ajoissa.
2. Pidä henkilötiedot ajan tasalla.
Näillä toimilla varmistamme, että taloyhtiösi asiat hoidetaan turvallisesti ja vastuullisesti. Jos sinulla on kysyttävää, olemme täällä auttamassa!
Oiva Isännöinnille on myönnetty Avainlippu – merkki suomalaisesta työstä
Olemme ylpeitä voidessamme kertoa, että yrityksellemme on myönnetty Avainlippu-merkki tunnustuksena suomalaisesta palvelusta. Tämä arvostettu merkki kertoo, että olemme sitoutuneet toimimaan suomalaisilla arvoilla ja tarjoamaan laadukasta, vastuullista ja paikallista palvelua, joka tukee kotimaista työtä ja yhteiskuntaa. Mitä Avainlippu kertoo? Avainlippu on Suomalaisen Työn (entinen Suomalaisen Työn liitto) myöntämä merkki, joka tunnetaan luotettavuuden, vastuullisuuden ja kotimaisen työn […]
Oivalla pyydetään lapset mukaan töihin 22.11.
Myös Oivalla pyydetään lapset mukaan työpaikalle perjantaina 22.11. ❤️ Tämä päivä tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa perheystävällistä kulttuuria ja antaa tulevaisuuden työelämän ahertajille tilaisuuden tutustua aikuisten työntekoon ja oppia, mitä kaikkea erilaiset ammatit ja tehtävät pitävät sisällään. Lapset mukaan töihin -päivä tukee vahvasti organisaatiomme perheystävällisyyttä ja avoimuutta. Arvostamme tasapainoista arkea, ja yhdessä tekeminen niin kollegoiden kuin heidän […]
Taloyhtiön budjetti – vinkit onnistuneeseen suunnitteluun
Taloyhtiön budjetti on yksi taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tärkeimmistä tehtävistä. Hyvin suunniteltu budjetti auttaa taloyhtiötä pysymään taloudellisesti tasapainossa ja varautumaan tuleviin korjauksiin ja ylläpitotarpeisiin. Lisäksi se luo turvallisuuden tunnetta asukkaille ja varmistaa, että kiinteistön arvo säilyy pitkällä aikavälillä. Miten aloittaa taloyhtiön budjetointi? Budjetointiprosessi alkaa aina tarkastamalla kuluvan vuoden taloustilanne. Mitä kuluja on syntynyt odotetusti, ja […]
PTS – Suunnitelmallinen taloyhtiön kunnossapito poistaa murheet tulevista remonteista
PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma antaa selkeän suunnan eikä tulevaisuuden remontteja tarvitse murehtia. Oletko taloyhtiön hallituksen jäsen tai osakas, ja mietit, mitä yllätyksiä seuraavat vuodet saattavat tuoda? Huolestuttaako, että kiinteistössä voi ilmetä yllättäviä korjaustarpeita, jotka aiheuttavat suuria, ennakoimattomia kustannuksia? Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ratkaisu näihin huoliin. Korjauskustannukset voivat kasvaa yllättäen, jos kiinteistön kuntoa ei […]