Sähkösopimukset pohdituttavat taloyhtiöissä – tarjolla myös kokonaan uusia yhteishankintamalleja
Sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on jatkunut jo kuukausia, eikä tulevasta ole varmuutta. Uuden sähkösopimuksen solmiminen tässä tilanteessa voi kuulostaa pelottavalta tehtävältä. Kohonnut sähkön hinta näkyy taloyhtiöiden taloudessa, mutta tulevan hintakehityksen ennustaminen on vaikeaa ja sitoutumisen oikeaa aikaväliä on lähes mahdoton ennustaa. Minkälainen sähkösopimus siis kannattaisi tehdä?
Sähkön hinta muodostuu kolmesta elementistä: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä veroista. Sähkön siirrosta vastaava yhtiö määräytyy paikkakunnan mukaan, eikä siirtohintaan – sen enempää kuin veroihinkaan – pysty vaikuttamaan.
Sähkösopimus laaditaan valitun sähköyhtiön kanssa ja siinä sovitaan ostettavan sähköenergian hinnasta sekä muista sopimusehdoista, kuten sopimuksen irtisanomisajasta ja mahdollisesti sähkön tuotantotavasta.
Määräaikainen, toistaiseksi voimassaoleva vai pörssisähkö?
Sopimustyyppejä on erilaisia. Määräaikainen sopimus on selkeä: se solmitaan tietylle ajanjaksolle, jonka aikana sähköyhtiö sitoutuu myymään sähköä sopimuksessa määritellyllä kiinteällä hinnalla. Hinta ei nouse eikä laske sopimuskauden aikana. Tämä tuo ennustettavuutta ja vakautta taloyhtiön talouden suunnitteluun. Määräaikaisen sopimuksen huonona puolena on, että sitä ei voi irtisanoa tai kilpailuttaa kesken sopimuskauden, vaikka sähköenergian hinnassa tapahtuisi merkittäviäkin muutoksia. Haasteena on löytää juuri se oikea hetki määräaikaisen hinnan kiinnittämiselle.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus solmitaan jatkuvana, eli sille ei määritellä päättymispäivää. Sähkön hinta saattaa sopimuskaudella vaihdella niin ylös- kuin alaspäinkin. Sähköyhtiöllä on kuitenkin velvollisuus ilmoittaa hintamuutoksista etukäteen vähintään kuukautta ennen niiden voimaantuloa. Toistaiseksi voimassaoleva sopimus sopii tilanteisiin, joissa hintakehitystä halutaan seurata ja mahdollisesti tehdä nopeitakin siirtoja sähköntoimittajalta toiselle hintatarjousten perässä. Sopimus on irtisanottavissa sopimusehtojen mukaisesti haluttuna ajankohtana.
SPOT- eli pörssisähköön perustuvassa sopimuksessa hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä, jossa hinta määräytyy jokaiselle tunnille erikseen aina edellisenä päivänä. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on keskimäärin edullinen vaihtoehto, etenkin jos taloyhtiö pystyy ohjaamaan sähkökulutusta halvemmille tunneille. Pörssisähkö sisältää hintariskin ja talviaikaan usein korkeita hintapiikkejä. Nykytilanteessa moni sähköyhtiö tarjoaa toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta vain siten, että sopimus sisältää kiinteän kuukausi- ja energiamaksun lisäksi myös SPOT-hinnan mukaisesti muuttuvan kulutusmaksuosuuden. Myös määräaikaisiin sopimuksiin on nykyisin paikoin lisätty erilaisia kulutusajankohtaan liittyviä hintaelementtejä.
Yhteishankinta uusi vaihtoehto
Sähkön epävakaan hintakehityksen seurauksena markkinoille on tullut myös uudenlaisia sopimusvaihtoehtoja. Sellainen on esimerkiksi portfoliomalli, joka perustuu yhteishankintaan. Suurempi volyymi antaa tukkuostajalle paremmat neuvotteluasemat painaen sähköyhtiöiden marginaalia alaspäin asiakkaiden hyödyksi.
Portfolio-malli hyödyntää edullista SPOT-hintaa suojaten samalla voimakkailta hinnannousuilta. Normaalitilanteessa sähkölle määrätään hintakatto. Se turvaa korkeilta hintapiikeiltä leikkaamalla pois korkean SPOT-hinnan vaikutuksen.. Samalla asiakas saa kuitenkin mahdollisuuden hyötyä myös laskevista markkinoista hintajouston kautta. SPOT-hinnan laskiessa yhteishankintamallin hankintahinta joustaa alaspäin.
Lisätietoa yhteishankintamallista saa Oivan isännöitsijöiltä. Jokainen taloyhtiö on kuitenkin oma, yksilöllinen kokonaisuutensa ja taloyhtiön hallitus ratkaisee, minkälainen sähkösopimus vastaa parhaiten yhtiön etua ja kulutustottumuksia.
Oivalluksia&Oppaita
Hei asukas tai hallituslainen! Tilaa parhaat vinkit sujuvaan taloyhtiöelämään suoraan sähköpostiisi.
Oiva Isännöinnin uusi AI apuri vastaa asumisen kysymyksiin kellon ja kalenterin ympäri
Verkkosivujen etusivulla kävijää tervehtivä tekoälyavusteinen keskustelurobotti tarjoaa luotettavaa tietoa selkeässä muodossa ja ohjaa asiointipolulla eteenpäin. Perinteisten palvelukanavien rinnalle otettu uutuus on tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko isännöinnin toimialalla. Kenen vastuulle kuuluvat taloyhtiössä ikkunanpuitteet? Mistä kaikista remonteista tulee tehdä muuttotyöilmoitus? Taloyhtiöasuminen herättää tunnetusti jos jonkinlaisia kysymyksiä niin asukkaiden kuin yhtiön osakkaiden ja hallituslaisten parissa. Oiva Isännöinnin verkkosivuille […]
Tekninen isännöitsijä on taloyhtiön puolia pitävä rakennustekniikan ekspertti
Isännöintitoimistossa työskentelevä tekninen isännöitsijä on remonttikoordinaattori ja tietotuki, ”taloyhtiön tekninen selkäranka”, joka palvelee taloyhtiöitä isännöitsijän rinnalla. Mitä kaikkea tällaisen asiantuntijan työpöydälle käytännössä kuuluukaan? Ja mikä on tekemisen merkitys taloyhtiöille ja sen ihmisille? Teknisen isännöitsijän työnkuvasta ja tämän työpanoksen moninaisesta merkityksestä kertoo Arto Liiten, joka työskentelee kyseisessä roolissa Satakunnan alueen Oiva Isännöinnissä. Liitenin mukaan tekninen isännöitsijä on […]
Taloyhtiöiden osakeluettelot viety huoneistotietojärjestelmään – käsittelypalvelun ruuhka voi vaikuttaa kevään yhtiökokouksiin
Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmän ruuhkautuminen saattaa vaikuttaa etenkin uusien osakkaiden arkeen: omistaja saa viralliset osakkaan oikeudet vasta, kun asuntokaupan jälkeinen omistusmuutos on rekisteröity ja tieto siitä on välitetty myös Oivalle. Uusien omistusten käsittely Maanmittauslaitoksella saattaa tällä hetkellä kestää harmillisen pitkään, eli jopa 5-6 kuukautta ja osakekirjojen sähköistyksissä peräti kahdeksan kuukautta. Oivan isännöimien taloyhtiöiden osakeluettelot on siirretty Maanmittauslaitoksen […]
Isännöinnille tulee rahanpesulain myötä uusia velvollisuuksia
Jatkossa isännöinnin on tunnettava asiakkaansa ja seurattava pakotelistauksia. Asiakkaillemme muutos näkyy lähinnä vuosittain hallituksen jäsenille lähetettävinä tuntemiskyselyinä, joissa selvitetään, onko joku hallituksen jäsenistä poliittisesti vaikutusvaltainen.